Ajoin fillarilla keskustaan vähän kiertotietä, tällaisessa autoilijoiden luvatussa kaupungissa pyöräily keskustassa keskellä päivää on ikimuistoinen kokemus, joten en harrasta moista kovin usein. Keuhkoihinsa saa noilla pääväylillä lähinnä pakokaasua. Tupakointi aiheuttaa kuulemma erilaisia vakavia sairauksia. Mitähän tämä pakokaasupyöräily mahtaa aiheuttaa?
Käväisin muun muassa kirjastossa ja valitsin muutaman teoksen. Biblioteekissa puhuvat lainoista. Lainoja syntyi kolme kappaletta. Lisäksi nojailin novellihyllyyn lähinnä siksi että joku kirjoitti Hyväuskoisten Sanomissa ettei novellien kirjoittaminen kannata. Kirjoituksesta kävi myös ilmi ettei novelleja arvosteta. Mitenköhän on, näinä vaikeahkoina melkoisen huonon maun aikoina kun jopa bibilioteekki, tuo julkinen laitos, tarjoilee lukijoilleen E-kirjastossa noita nykyajan ”novelleja”, eli muiden muassa Seuraa, Apua ja Seiskaa.
Siellä apulehtialustalla julkimo ja moni muu heittäytyy tunnustukselliseksi. En varmaankaan noita edes vilkuilisi, elleivät olisi tällä haavaa ilmaiseksi tarkasteltavissa siellä ilmaisessa E-kirjastossa. Tosin ilmaisuuteen liittyy nykyään kaikenlaista, kuten se, että pitää olla älypuhelin tahi niin sanottu tabletti että sinne E-kirjastoon pääsee. Ja hah! Nythän siellä seiskassa oli jopa huomattu että eräs julkisuuden henkilö oli kusaissut S-marketin parkkipaikalle, vai oliko ollut peräti Prisma (siellä on kaikkea!).
Varmaankin tuossa kirjoituksessa jota Hyväuskoisten Sanomat kutsuu ”esseeksi”, oli novellin vähäisen arvostuksen lisäksi kysymys myös kirjailijan taloudesta, ettei se säästötili kartu vaikka rahaa on sinne mukamas karttuvalle talletustilille pantu. Mennään rukoilemaan sinne rahapyhättöön, kuten eräs pohjoiskarjalalainen solisti aikoinaan lauloi. Anteeksi sarkasmi jälleen kerran. Olen ollut sellaisessa – ehkä väärässä - käsityksessä ettei edes kirjoitettu romaani kirjailijalle kovin leveää toimeentuloa tuo, niitä muutamia ”myyviä poikkeuksia” lukuunottamatta.
Varmaankin kirjallisuuteen pitää suhtautua jotenkin muuten kuin kirjallisuutena jos haluaa niin sanotusti ”myydä”. Tämä on tarkemmin määrittelemätön johtopäätös enkä sitä jaksa tässä enempää avata kun en ole avautuvaa sorttia enkä edes julkimo.
Niin, täytyy vielä tunnustaa että köyhyyttä se on, etten osta kirjoja, vain lainaan romaaneja kuten myös novelleja kirjastosta ja jopa sieltä E-kirjastosta. Hävitin aikoinaan aikamoisen kokoelman parempina taloudellisina aikoina ostettuja kirjoja jotka veivät tilaa ja joihin en luultavasti koskaan palaa. Hävittämisellä tarkoitan että lahjoitin ne pois. Jos olisin tuolloin ollut taloudellisesti viisas, olisin kai myynyt ne, mutta kun en ollut enkä taida olla edelleenkään.
Pyöräily on hyödyllinen harrastus. Ehtii siinä polkiessa pohtimaan kaikenlaista sivuuttaessaan näitä elämän kilometripylväitä ja väistellessään elektronisia potkulautoja ja sähköpyöräilijöitä. Huomaan että ohjaustanko natisee tässä vanhassa ”kylien välisessä” kapistuksessa sen verran että jotain sillekin pitäisi piakkoin tehdä ettei lennä vallan käpeikköön.
Vallan käpeiköstä myöhemmin lisää.